Nyt rämmitään syvällä jossain käsityösaamattomuuden suossa. Olen kehittänyt uuden huonon tavan: jos työn alla on jotain parillista (lapaset, sukat ym.), teen yhden ja siihen se jää. Saldo noin puolen vuoden ajalta: kissalapaset (no okei, molemmat ovat valmiit mutta käyttökelvoton lapanen oli tarkoitus tehdä uusiksi), maakuntalapaset ja nyt viimeisimpänä villasukat:
Reippaasti tein kyllä varsia yhtä aikaa, niinkuin yleensäkkin taatakseni sen, että molemmat todella tulee tehtyä, mutta en ole jaksanut tuota toista sukkaa jatkaa. Ei kiinnosta ja uudet projektit pyörii mielessä vaikka oikein kiva sukka tuo valmistunut onkin. Siinä on muuten Pikkusisko (musta) ja joku toinen lanka jota en nyt millään jaksa nousta tarkistamaan ja 2,5 mm puikot. En tiedä mutta Novitan Pikkusisko saattaa ehkä olla lempparilankani. Ohut peruslanka, mikäs sen parempaa. Sitä ei vaan oikein kivoissa väreissä ole mutta toisaalta, jos mustaa ja harmaata löytyy niin harvemmin mä muuta kaipaan.
Mutta takaisin ongelmaan. Olen tiedostanut jo aikaisemmin, että parilliset asiat ahdistaa ja että olen vaatteiden kutoja, en asusteiden. Mutta kun asusteet ovat niin kivoja. Tiedän myös, että ratkaisu ongelmaan on Magic Loop, muttakunmuttakun...
Asiasta toiseen, elikkäs kävin Ulkomaassa. Samoin kuin tapauksessa Lontoo, Nykin lankakaupat eivät räjäyttäneet tajuntaa. Edelleen, ei Tapion Kaupan voittanutta<3. Pääsenkin sinne varmaan taas ensi kuussa, voisin ottaa kameran sitten mukaan.
 |
| Lion Brand Studion näyteikkuna oli kyllä oikein hieno. |
--Edit. Nämäkin muistui mieleen (tosin aikojen takaa)- yksinäinen odottelee edelleen pariaan:(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti